Sote-uudistuksen aiempien valmisteluvaiheiden lausunnoissa Sosnet on kannattanut sote-uudistuksen tavoitteita ja valmistelua. Uudistustyön tavoitteiksi asetetut terveys ja hyvinvointierojen pienentäminen sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen integrointi ovat edelleen erittäin kannatettavia tavoitteita. Tässä onnistuminen tuottaisi merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä hyötyjä. Samalla on huomioitava, että huonosti toteutettuna ja eteenpäin vietynä sote-uudistus uhkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta ja saattaa jopa kasvattaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Siksi historiallisesti merkittävä palvelujärjestelmän ja aluehallinnon uudistus on välttämätöntä viedä hallitusti ja harkiten eteenpäin.
Lausunnoille lähetetty esitys valinnanvapauslaiksi on keskeneräinen. Lakiesitys on sidoksissa muuhun vielä valmisteilla olevaan sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntökokonaisuuteen, mikä tekee lakiesityksen arvioinnista erittäin haasteellista, ellei jopa mahdotonta. Sosnetin näkemyksen mukaan esitetyssä valinnanvapausmallissa on kaksi merkittävä ongelmakohtaa: 1) esitys on valmisteltu yksipuolisesti terveydenhuollon lähtökohdista, joka tuottaa pulmia sosiaalihuollon asiakkaiden oikeussuoja huomioiden ja 2) ehdotettu valinnanvapausmalli vaarantaa sote-uudistuksen tavoitteena olevan palvelujen integroinnin tavoitteen.
Terveydenhuollon lähtökohdista tapahtunut valmistelu tarkoittaa, että lakiesityksen lähtökohtana on ollut lähinnä palvelujen tuottamisen logiikka, eikä niinkään esimerkiksi kansalaisten perusoikeudet tai oikeussuoja tai palvelujen yhteensovittamisen tavoite. Myös Korkein hallinto-oikeus on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota niihin oikeudellisiin ongelmiin, joita ehdotetusta valinnanvapausmallista on odotettavissa. Lausunnoille lähetetty lakiesitys näyttää palvelevan enemmän yksityisten palveluntuottajien etuja kuin tavoitetta kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja ja parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja integraatiota. Terveydenhuollon painottuminen näkyy myös siinä, että pykäläkohtaisissa yksityiskohtaisissa perusteluissa asioita on avattu sosiaalihuollon näkökulmasta vain ohuesti tai joissakin tapauksissa ei lainkaan.
Koska sote-keskusten toiminta avataan kilpailuille markkinoille, on sosiaalihuollon palvelut jouduttu pääasiallisesti jättämään niistä pois. Mukana suoran valinnan palveluista onkin sosiaalihuollon osalta vain ohjaus ja neuvonta. Sosnetin näkemyksen mukaan tämä on koko sote-uudistus ja sen tavoitteet huomioiden erittäin huono ratkaisu. Lakiesitykseen sisältyvä perustason palveluihin kuuluva sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus eivät ole riittäviä keinoja varmistaa, että asiakkaat ohjautuisivat mahdollisimman nopeasti tarvitsemansa palvelun piiriin. Toimivien palvelukokonaisuuksien tuottamisessa palvelujen koordinoinnilla ja asiantuntevalla ohjaus- ja neuvontatyöllä ja sosiaalityöllä on suuri merkitys. Muutoinkin palveluiden tuottamisen hajautuessa sekä maakunnan että sote-keskusten välillä sekä maksupalvelu- ja asiakasseteleiden kautta sadoille eri toimijoille tuottaa vaikeasti hallittavan ja pirstaleisen palvelujärjestelmän, joka vaarantaa palveluiden integroinnin ja yhteensovittamisen tavoitteen.
Esitetty valinnanvapausmalli ei tue Sosnetin näkemyksen mukaan riittävästi palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Ehdotukseen liitetyn vaikutusarvioinnin mukaan lakiesityksessä ei ole kyetty ratkaisemaan, kuinka palvelujen saatavuudessa pystytään turvaamaan kansalaisten yhdenvertaisuus. Juuri palvelujen yhdenvertainen saatavuus on kansalaisten näkökulmasta ratkaisevassa asemassa. Valinnanvapauteen sisältyvä ajatus on, että asiakkaita lähellä on useampia valinnanvapausvaihtoehtoja eli todellista valinnanvaraa. Esitetyssä valinnanvapausmallissa on varsin todennäköistä, että toimivat palvelumarkkinat syntyvät ainoastaan suurempiin asutuskeskuksiin tai niiden läheisyyteen. Tämä uhkaa heikentää merkittävästi alueellista yhdenvertaisuutta maan sisällä.
Lakiluonnokseen sisältyvä ajatus on, että julkisen sektorin tulee yhtiöittää toimintansa, jotta se voi toimia kilpailuilla markkinoilla. Tämä tulee asettamaan maakunnille huomattavia aikataulullisia haasteita. Käytännössä uhkana on, että kun sote- ja maakuntauudistus tulee 1.1.2019 voimaan, niin saatavilla on lähes yksinomaan yksityisesti tuotettuja palveluja.
Asiakkaiden todellisen valinnanvapauden arvioinnin kannalta erittäin keskeinen kysymys on myös asiakasmaksut. Lakiesityksestä ei käy ilmi, millä perusteella asiakasmaksut määräytyvät ja kuka niistä päättää. Asiakasmaksujen suuruus vaikuttaa merkittävästi eri väestöryhmien mahdollisuuksiin käytännössä käyttää tarvitsemiaan palveluja. Lisäksi esitetyn valinnanvapausmallin monimutkaisuus heikentää valinnanvapauden toteutumisen edellytyksiä.
Sosnet ehdottaa, että sote- ja maakuntauudistusta valmistellaan jatkossa pitäen mielessä sote-uudistukselle asetetut tavoitteet. Se edellyttää, että valinnanvapausmalli otetaan kokonaan uuteen tarkasteluun ja pohditaan sen sovellettavuutta huolellisesti sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon näkökulmasta kansalaiset ja heidän oikeussuojansa huomioiden. Lisäksi on tarpeen vakavasti pohtia lainsäädännön jatkovalmistelun sekä uudistuksen toimeenpanon aikataulua. Esitetty aikataulu vaikuttaa lakiehdotuksen keskeneräisyys huomioiden aivan liian tiukalta tavoitteelta.
Sosnetin lausuntoon kokonaisuudessaan voi tutustua täällä:
http://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=047ed88b-68b1-4720-b37c-3802dcaff68e