Sosiaalityön kelpoisuuskokeet

Ulkomailla suoritettujen sosiaalityön koulutusten tunnustaminen

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira voi myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia Suomessa niille, jotka ovat tuottaneet sosiaalityöntekijän ammatillisen pätevyyden suoritusmaassa.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi määrätä hakijalle korvaavina toimenpiteinä sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen.

Lisätietoja saa Valviran sivuilta

Information på svenska besök Sosnets webbplats här

Yhteyshenkilö

Kelpoisuuskokeen suorittamisesta sopimiseksi hakijan tulee Valviran päätöksen saatuaan olla sähköpostitse yhteydessä Sosnetin koordinaatioyliopistoon.

Viestin liitteeksi on hyvä laittaa kopio Valviran päätöksestä.

Sanna Lähteinen
Sanna.Lahteinen [a] ulapland.fi
puh. 040 849 3033  

 

Kokeen suorittaminen

Sosiaalityöntekijän kelpoisuuskoe suoritetaan Lapin yliopistossa. Kelpoisuuskokeeseen ilmoittautumiseksi hakijan tulee ottaa yhteyttä Sosnetin koordinaatioyliopistoon Sanna Lähteiseen.

Koe voidaan hakijan pyynnöstä järjestää Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa tai Ahvenanmaalla.

Koepäivistä voi tiedustella Sosnetin koordinaattorilta. Niitä järjestetään tarpeen mukaan.

Sosiaalityön kelpoisuuskokeeseen sisältyy yksi, kaksi tai kolme aihealuetta:

1) Suomalainen sosiaali- ja lapsioikeus,
2) Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja
3) Sosiaalityön teoria ja tutkimus.

Teille suoritettavaksi määrätyt kelpoisuuskokeen aihealueet käyvät ilmi Valviran päätöksestä.

Kelpoisuuskokeen hyväksytyn suorittamisen jälkeen esitätte Lapin yliopiston antaman todistuksen Valviralle.

Maksut

Kelpoisuuskokeen suorittamisesta perittävät maksut 1.8.2019 alkaen:
- yksi (1) aihealue: 150 euroa
- kaksi (2) aihealuetta: 300 euroa
- kolme (3) aihealuetta: 450 euroa.

Kelpoisuuskokeen tai sen jonkin osion uusimisesta peritään sama maksu kuin hylätystä suorituksesta on peritty.

Lisäksi Lapin yliopisto perii hyväksytystä suorituksesta annettavasta todistuksesta 20 euroa.

Kelpoisuuskokeen kirjallisuus

Kelpoisuuskokeeseen valmistautuminen ja kirjallisuus 1.1.2024 alkaen


1. Kelpoisuuskoe aihealueena Suomalainen sosiaali- ja lapsioikeus (10 op)

Kelpoisuuskokeen tavoitteena on saavuttaa sosiaalityöhön liittyvästä oikeudellisesta sääntelystä riittävä tiedollinen taso, joka mahdollistaa sosiaalityöntekijänä toimimisen Suomessa.

Ole yhteydessä Sosnetin koordinaattoriin jo ennen kokeeseen valmistautumista. Kelpoisuuskoe aihealueena Suomalainen lapsi- ja sosiaalioikeus suoritetaan kahdessa koetilaisuudessa, joista ensimmäinen osa koskee sosiaalioikeutta ja toinen osa lapsioikeutta.

Kokeessa voi olla esseekysymysten lisäksi lainsäädännön soveltamista edellyttäviä case-tehtäviä. Kokeessa tulee olla mukana ajantasaiset lakitekstit monistettuina ilman merkintöjä tai Kokkonen Tuomas (toim.). Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö (uusin painos). Helsinki: Talentum Media.

Arviointi:
Kelpoisuuskoe arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Suoritus arvioidaan hyväksytyksi, kun kokeen kaikista tehtävistä on saatu hyväksytty suoritus.

Kirjallisuus:

Sosiaalioikeus 5 op:

Tuori, Kaarlo & Kotkas, Toomas 2023. Sosiaalioikeus (6 ed.) Alma Talent. Luku 1, luku 3, luvut 5-7, luku 8: alaluku 1, luku 10: alaluvut 1-4 ja 8, luku 11 ja luku 12: alaluvut 1, 2 ja 4.

Lapsioikeus 5 op:

Hakalehto, Suvianna: Lapsioikeuden perusteet. Helsinki: Alma Talent 2018.

Sosiaali- ja lapsioikeuden kelpoisuuskokeeseen kuuluvat säädökset:

Luettelossa on mainittu 1.1.2024 voimassaolevat säädökset. Sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistetaan jatkuvasti. Kokeeseen luetaan ajantasaiset säädökset. Saat tentaattorilta luettelon ajantasaisesta lainsäädännöstä.

Perustuslaki, PL 731/1999, 2 luku. Perusoikeudet

Sosiaalihuoltoa koskevat säädökset:
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023
Laki toimeentulotuesta 1412/1997
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001
Laki sosiaalisesta luototuksesta 1133/2002
Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta ja ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012
Perhehoitolaki 263/2015
Laki omaishoidon tuesta 937/2005
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987, asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987
Päihdehuoltolaki 41/1986, luvut 1-2

Terveydenhuollon säädökset:
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992
Mielenterveyslaki 1116/1990, luvut 1-2

Hallintoon ja oikeusturvaan kuuluvat säädökset:
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) 1, 2 ja 6 luvut
Kotikuntalaki 201/1994, 1 ja 2 luku
Hallintolaki 434/2003
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, Julkisuuslaki 621/1999
Tietosuojalaki 1050/2018
Tietosuoja-asetus (EU) 2016/679


Lapsioikeudelliset säädökset:
Lastensuojelulaki 417/2007
Avioliittolaki 234/1929, 5 luku
Vanhemmuuslaki 775/2022
Laki lapsen elatuksesta 704/1975
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983
Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta 619/1996, 1-3 luvut
Adoptiolaki 22/2012 1-8 luvut
Elatustukilaki 580/2008
Laki holhoustoimesta 442/1999 1-5 luvut

Lakitekstit löytyvät Valtion säädöstietopankista www.finlex.fi/ajantasainen lainsäädäntö

2. Kelpoisuuskoe aihealueena Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä (10 op)

Kelpoisuuskokeen tavoitteena on, että suorittaja perehtyy suomalaisen hyvinvointivaltion kehitykseen ja nykytilaan, sosiaalityön määrittymiseen sekä palvelujärjestelmän toteuttamiseen ja toimintaan. Kelpoisuuskokeen suorittajan tulee kyetä tarkastelemaan palvelujärjestelmää erityisesti sosiaalityön asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Kelpoisuuskokeen avulla tarkastellaan myös kokeeseen osallistuvan taitoja ja kykyä ymmärtää sekä jäsentää suomalaisen sosiaalityön erityispiirteitä.

Kelpoisuuskokeen suorittajan tulee hallita aihealueen kirjallisuus siten, että kunkin teoksen olennaiset ydinkysymykset hahmottuvat, jäsentyvät ja tulevat ymmärretyiksi. Kelpoisuuskokeen suorittajan tulee saada hyväksytty suoritus kaikista palvelujärjestelmän teoksista.

Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä suoritetaan kahdessa koetilaisuudessa, joista ensimmäinen osa koskee sosiaalipolitiikkaa ja toinen osa sosiaalityötä.

Kelpoisuuskokeen suoritusmuotona on kirjallisuuskuulustelu. Kuulustelussa jokaisesta teoksesta suoritetaan esseemuotoinen tehtävä.

Arviointi: Kelpoisuuskoe arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Suoritus arvioidaan hyväksytyksi, kun kirjallisuuskuulustelun kaikista teoksista on saatu hyväksytty suoritus.

Kirjallisuus:

I Sosiaalipolitiikkaan perustuva osa-alue (5 op) suoritetaan yhteensä neljällä (4) teoksella:

Kaikille pakolliset teokset: Palola, Elina &Vappu Karjalainen & Eräsaari, Leena. Sosiaalipolitiikka: Hukassa vai uuden jäljillä? Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011.(vapaasti sähköisenä saatavissa) JA
Kananoja, Aulikki, Martti Lähteinen, Pirjo Marjamäki, ja Kristiina Aho. Sosiaalityön Käsikirja. 4. uudistettu laitos. Helsinki: Tietosanoma, 2017. Luetaan Osasta I sivut 9–143 ja 156–169.

Valinnaiset teokset, valitse kaksi (2) seuraavista:
1. Haverinen, Riitta & Kuronen, Marjo & Pösö, Tarja (toim.) 2014: Sosiaalihuollon tila ja tulevaisuus. Tampere: Vastapaino, 2014.
2. Hakovirta, Mia & Johanna Kallio. Lapsiperheiden köyhyys & huono-osaisuus. Tampere: Vastapaino, 2020.
3. Särkelä, Riitta, Siltaniemi Aki, Rouvinen-Wilenius Päivi, Parviainen Heikki, Ahola, Eija (toim.) Hyvinvointitalous. Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, 2014. Sivut 1–190.
4. Pehkonen, Aini, Taru Kekoni, Katja Kuusisto, Maarit Andersson, ja Henna Pirskanen. Oikeus Päihdehuoltoon. Tampere: Vastapaino, 2019.
5. Saari, Juho (toim.) Sosiaaliturvariippuvuus: Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa? Tampere: Tampere University Press, 2017.

II Sosiaalityö-spesifinen osa-alue (5 op) suoritetaan yhteensä kolmella (3) teoksella:

Kaikille pakollinen teos:
Kananoja, Aulikki, Martti Lähteinen & Pirjo Marjamäki (toim.) Sosiaalityön Käsikirja. 4. uudistettu laitos. Helsinki: Tietosanoma, 2017. Luetaan Osat II-VI, sivut 173–484.

Valinnaiset teokset, valitse kaksi (2) seuraavista:
1. Juhila, Kirsi. Aika, paikka ja sosiaalityö. Tampere: Vastapaino, 2018.
2. Metteri Anna, Valokivi Heli & Ylinen Satu: Terveys ja sosiaalityö. Jyväskylä, PS-kustannus, 2014.
3. Törrönen, Maritta, Hänninen, Kaija, Jouttimäki, Päivi, Lehto-Lundén, Tiina, Salovaara, Petra & Veistilä, Minna 2016 (toim.): Vastavuoroinen sosiaalityö. Helsinki: Gaudeamus, 2016.
4. Kurki, Taina, Virpi Jylhä & Taru Kekoni. Asiakasturvallisuus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus, 2021.
5. Matthies, Aila-Leena, Anu-Riina Svenlin, Kati Turtiainen & Sirkka Alho. Aikuissosiaalityö: Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus. Helsinki: Gaudeamus, 2021.

 

3. Kelpoisuuskoe aihealueena Sosiaalityön teoria ja tutkimus (10 op)

Sosiaalityön teorian ja tutkimuksen aihealueen kelpoisuuskokeeseen kuuluu kaksi viiden opintopisteen kirjallisuusosiota. Suoritusmuotona on kirjallisuuskuulustelu, jossa suorittaja kirjoittaa kysymyksiin esseevastaukset. Esseekysymyksiä on osiossa I yhteensä kolme ja Osiossa II on yhteensä 4 kysymystä. Esseevastauksessa vastataan mahdollisimman laajasti kysymykseen.

Kelpoisuuskokeen tavoitteena on perehdyttää suorittaja sosiaalityön teorian ja tutkimuksen ajankohtaisiin aiheisiin erityisesti Suomessa tehdyn sosiaalityön tutkimuksen näkökulmasta. Kelpoisuuskoe teoksista ja artikkeleista, joissa käsitellään sosiaalityön tutkimuksen sisällöllisiä, metodologisia ja teoreettisia kysymyksiä. Sosiaalityön teoriaan ja tutkimukseen perehtyminen lisää kelpoisuuskokeen suorittajan ymmärrystä sosiaalityön ammatillisen toiminnan perusteista, tavoitteista ja haasteista.

Kelpoisuuskokeen suoritusmuotona on kirjallisuuskuulustelu. Kuulustelussa jokaisesta teoksesta suoritetaan esseemuotoinen tehtävä.

Arviointi: Kelpoisuuskoe arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Suoritus arvioidaan hyväksytyksi, kun kirjallisuuskuulustelun kaikista teoksista on saatu hyväksytty suoritus.

Kirjallisuus osa I:

1. Payne, Malcolm (2020): Modern social work theory. 5. painos.

2. Satka Mirja, Julkunen Ilse, Kääriäinen Aino, Poikela Ritva, Yliruka Laura & Muurinen Heidi (toim.) (2016) Käytäntötutkimuksen taito.

3. Artikkelikokoelma:

  • Satka, Mirja (2020) Sosiaalialan tietokäytäntöjen ensimmäinen modernisoitumisvaihe. Teoksessa: Lea Suoninen-Erhiö, Anneli Pohjola, Mirja Satka & Jenni Simola (toim.) Sosiaaliala uudistuu – Tietopohjan ja vuorovaikutuksen kysymyksiä. Huoltaja-Säätiö. 15-36.
  • Pohjola, Anneli (2020) Muuttuva sosiaalisen käsite ja uusi yhteiskunnallinen järjestys. Teoksessa: Lea Suoninen-Erhiö, Anneli Pohjola, Mirja Satka & Jenni Simola (toim.) Sosiaaliala uudistuu – Tietopohjan ja vuorovaikutuksen kysymyksiä. Huoltaja-Säätiö. 269-290.
  • Hämäläinen, Juha & Toikko, Timo (2020) Historiatietoisuus sosiaalityön itseymmärryksen rakentajana. Teoksessa: Johanna Moilanen, Johanna Annola & Mirja Satka (toim.) Sosiaalityön käänteet. SoPhi, 274–301.
  • Rauhala, Pirkko-Liisa & Harrikari, Timo (2020) Modernisaatio, sosiaalityö ja sen kansainväliset avantgardistit. Teoksessa Moilanen, Johanna & Annola, Johanna & Satka, Mirja (toim.) Sosiaalityön käänteet. SoPhi 144, 76–109.


Kirjallisuus osa 2:

1. Muurinen, Heidi (2019) Pragmatismi ja kokeileva lähestymistapa sosiaalityön tiedonmuodostuksessa. 

2. Lehto-Lundén, Tiina (2020) Lapsi tukiperheessä: eksistentiaalis-fenomenologinen tutkimus lasten kokemuksista. 

3. Pötzsch, Tobias (2020) Critical Perspectives on Social Inclusion in Integration Education Programs for Adult Migrants.

4. Artikkelikokoelma: Tutkimusta ajankohtaisista ilmiöistä:

  • Tammelin, Mia & Mänttäri-van der Kuip, Maija (2021) Policy Alienation in Frontline Social Work: A Study of Social Workers’ Responses to a Major Anticipated Social and Health Care Reform in Finland. Ethics and Social Welfare
  • Romakkaniemi, Marjo, Harrikari, Timo, Saraniemi, Sanna, Tiitinen, Laura & Fiorentino, Vera (2021) ‘Bonding, bridging and linking the last resort tailboard’: Shifts in social workers’ professional positions and mobilizing adaptive capital during the coronavirus pandemic. Nordic Social Work Research. 
  • Ranta-Tyrkkö, Satu (2017) Ihmisoikeudet ja sosiaalityö globaalien kriisien maailmassa. Teoksessa Jäppinen, Maija & Metteri, Anna & Ranta-Tyrkkö, Satu & Rauhala, Pirkko-Liisa (toim.) Kansainvälinen sosiaalityö. Käsitteitä käytäntöjä ja kehityskulkuja. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2016. 273-300.
  • Sotkasiira, Tiina (2018) Tietävä, tulkitseva ja taisteleva asiantuntijuus turvapaikanhakijoiden sekä ammattilaisten ja vapaaehtoisten välissä kohtaamisissa. Janus vol. 26 (4) 2018, 292–308.