Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus ja perustetaan maakunnat. Uudistuksessa on tavoitteena mm. kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille ja parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.

Hallituksen esitysluonnos uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi on ollut laajalla lausuntokierroksella 25.9.2020 saakka. Sosnetin arvion mukaan monta hallituskautta jo vireillä ollut sote-uudistus on mennyt pääosin hyvään suuntaan. Uudistus antaa mahdollisuuden turvata edellytykset kansalaisten ja myös kaikkien huonoosaisimpien palvelujen tarpeeseen vastaamiseksi ja siten välillisesti vaikuttaa terveys- ja hyvinvointieroja kaventavasti nykyistä järjestelmää paremmin. Tämä on mahdollista erityisesti niissä sote-maakunnissa, joissa kunnat ovat kooltaan pieniä ja joissa on vain vähän asukkaita ja pitkät etäisyydet. Suurten kaupunkien näkökulmasta tilanne on erilainen ja huolestuttava.

Lakiesityksen tavoitteet edellyttävät vahvan julkisen vastuun toteutumista, mikä on nyt lausunnoille lähetetyssä lakipaketissa huomioitu paljon aiempaa paremmin. Sosiaalihuollon asiakkaiden näkökulmasta tämä on merkityksellistä, koska päätökset palveluiden antamisesta asiakkaalle kuuluvat julkisen vallan alaan. Yliopistojen arvion mukaan myös uudistukseen liittyvät perustuslailliset näkökulmat on huomioitu aiempaa paremmin. Esitykseen on kirjattu tärkeitä periaatteita, joilla sote-palvelut on tarkoitus jatkossa järjestää. Näissä periaatteissa korostetaan ihmisten kannalta tärkeitä asioita: palveluiden saatavuutta, mahdollisuutta saada niitä lähellä sekä ihmisen tarvitsemien palveluiden yhteen sovittamista toimiviksi kokonaisuuksiksi. Myönteistä on lakiesitykseen sisältyvä ratkaisu siirtää oppilas- ja opiskelijahuollon tehtävät siirtyvät sote-maakunnan vastuulle. Ratkaisu turvaa koulun sosiaalityön yhdenmukaista kehittämistä sote-maakunnan alueella sekä mahdollisuuksia asiakkaiden tarpeita vastaavien ja sujuvien palvelupolkujen rakentamiseen. Lakiesityksessä on myös myönteistä, että rakenteellinen sosiaalityö on tuotu hyvin näkyviin.

Yliopistojen arvion mukaan sosiaalihuollon asemaa sote-lainsäädännön uudistamisessa on edelleen heikko ja tulee nostaa selvästi paremmin esille. Lakiesityksellä muodostettavaa hallinnollista rakennetta on valmisteltu pitkälti terveydenhuollon ehdoilla ja sen nykyisten rakenteiden pohjalta, vaikka sosiaalihuollossa on kysymys – myös taloudellisesti – varsin merkittävästä kokonaisuudesta. Tutkimukset ovat osoittaneet, miten sosiaaliset tekijät vaikuttavat merkittävästi terveyteen ja sairastavuuteen. Näemme, että sosiaalihuollon ohuus uudistuksessa asettaa asiakkaat ja heidän palvelujensa vahvistamisen heikkoon asemaan. On kyse asiakkaista, jotka ovat yhteisiä ja joiden palvelupolkujen sujuvuutta sote-uudistuksella pyritään parantamaan.

Sosiaalihuollon näkökulmasta on erittäin ongelmallista, että lakiesityksestä puuttuu kokonaan koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvien asioiden sääntely. Tämä on selkeä heikennys aiempaan lausuntokierroksella v. 2016 olleeseen lakiesitykseen verrattuna. TKKI-rakenteista luvataan säätää myöhemmin erikseen, mutta näiden tulisi kuitenkin olla kiinteä osa valmisteltavaa sote-kokonaisuutta, sillä tutkimustiedon ja osaamisen vahvalla perustalla on keskeinen merkitys sosiaali- ja terveyspalveluiden onnistumisessa ja kehittämisessä. Näin ollen kysymys ei ole erillisistä kokonaisuuksista.

Tutkimuksen ja koulutuksen säätämisen puuttuminen sote-laista on sosiaalihuollossa erityisen merkittävää, koska alalta puuttuvat mm. tutkimukseen perustuvat käytännön asiakastyötä ohjaavat suositukset ja niiden tuottamisen rakenteet, jotka vastaisivat terveydenhuollossa jo kauan sitten vakiintuneita Käypä hoito -käytäntöjä. Sosiaalihuolto on monin tavoin erilaisessa asemassa verrattuna terveydenhuoltoon, jolla on vakiintunut rahoitusjärjestelmä sekä tutkimukseen että koulutukseen, ja yliopistolliset sairaalat mahdollistavat tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen saumattoman yhteyden.

Lue Sosnetin lausunto kokonaisuudessaan.