Kelpoisuuskokeeseen valmistautuminen ja kirjallisuus
Kelpoisuuskokeen tavoitteena on saavuttaa sosiaalityöhön liittyvästä oikeudellisesta sääntelystä riittävä tiedollinen taso, joka mahdollistaa sosiaalityöntekijänä toimimisen Suomessa. Ole yhteydessä Sosnetin koordinaattoriin jo ennen kokeeseen valmistautumista. Kelpoisuuskoe aihealueena Suomalainen lapsi- ja sosiaalioikeus suoritetaan kahdessa koetilaisuudessa, joista ensimmäinen osa koskee sosiaalioikeutta ja toinen osa lapsioikeutta.
Kokeessa voi olla esseekysymysten lisäksi lainsäädännön soveltamista edellyttäviä case-tehtäviä. Kokeessa tulee olla mukana ajantasaiset lakitekstit monistettuina ilman merkintöjä tai Kokkonen Tuomas (toim.). Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö (uusin painos). Helsinki: Talentum Media. Arviointi: Kelpoisuuskoe arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Suoritus arvioidaan hyväksytyksi, kun kokeen kaikista tehtävistä on saatu hyväksytty suoritus. Kirjallisuus: Sosiaalioikeus 5 op: Tuori, Kaarlo & Kotkas, Toomas 2016. Sosiaalioikeus. Helsinki: Talentum Pro. Luku 1, luvut 5-7, luku 8: alaluku 1, luku 10: alaluvut 1-4, 6-7, Luku 11, luku 12: alaluvut 1-2, 4. Lapsioikeus 5 op: Aer Janne 2012. Lastensuojeluoikeus. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun oikeudelliset perusteet. Helsinki: SanomaPro. Luvut I-IV, luku V: alaluvut 3-6, luku VI: alaluvut 1-4. (huomioi lukiessasi lastensuojelulakiin tulleet teoksen julkaisun jälkeiset muutokset) Kangas, Urpo 2013. Perhe ja jäämistöoikeuden perusteet. Helsinki: Talentum. Luvut II (huomioi lukiessasi, että isyyslaki on uudistettu vuonna 2015), III, IV ja V. Aaltonen, Anna-Kaisa 2009. Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa. Helsinki: Edita. Luvut 1-3, luvut 7-9. Sosiaali- ja lapsioikeuden kelpoisuuskokeeseen kuuluvat säädökset: Luettelossa on mainittu 1.9.2016 voimassaolevat säädökset. Sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistetaan. Kokeeseen luetaan ajantasaiset säädökset. Saat tentaattorilta luettelon ajantasaisesta lainsäädännöstä. Perustuslaki, PL 731/1999, 2 luku. Perusoikeudet Sosiaalihuoltoa koskevat säädökset: Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015 Laki toimeentulotuesta, 1412/1997 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki sosiaalisesta luototuksesta 1133/2002 Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta ja ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 Perhehoitolaki 253/2015 Laki omaishoidon tuesta 937/2005 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987, asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987 Päihdehuoltolaki 41/1986 Terveydenhuollon säädökset: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Mielenterveyslaki 1116/1990, luvut 1-2 Hallintoon ja oikeusturvaan kuuluvat säädökset: Kotikuntalaki 201/1994, 1 ja 2 luku Hallintolaki 434/2003 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, Julkisuuslaki 621/1999. Henkilötietolaki 523/1999 Lapsioikeudelliset säädökset: Lastensuojelulaki 417/2007 Avioliittolaki 234/1929, 5 luku Isyyslaki 11/2015 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta 619/1996, 1-3 luvut Adoptiolaki 22/2012 1-8 luvut Elatustukilaki 580/2008 Laki holhoustoimesta 442/1999 1-5 luvut Lakitekstit löytyvät Valtion säädöstietopankista www.finlex.fi/ajantasainen lainsäädäntö
Kelpoisuuskokeen tavoitteena on, että opintojen suorittaja perehtyy suomalaisen hyvinvointivaltion kehitykseen ja nykytilaan, sosiaalityön määrittymiseen sekä palvelujärjestelmän toteuttamiseen ja toimintaan. Opintojen suorittajan tulee kyetä tarkastelemaan palvelujärjestelmää erityisesti sosiaalityön asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Kelpoisuuskokeen avulla tarkastellaan myös kokeeseen osallistuvan taitoja ja kykyä ymmärtää sekä jäsentää suomalaisen sosiaalityön erityispiirteitä suhteessa kansainväliseen sosiaalityöhön ja sosiaalityön universaaleihin peruskysymyksiin. Kelpoisuuskokeen suorittajan tulee hallita aihealueen kirjallisuus siten, että kunkin teoksen olennaiset ydinkysymykset hahmottuvat, jäsentyvät ja tulevat ymmärretyiksi. Täydentävien opintojen suorittajan tulee saada hyväksytty suoritus kaikista palvelujärjestelmäosion teoksista. Täydentävien opintojen suoritusmuotona on kirjallisuuskuulustelu. Kuulustelussa tentitään kahdeksan (8) teosta, joista kustakin suoritetaan esseemuotoinen tehtävä. Arviointi: Kelpoisuuskoe arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Suoritus arvioidaan hyväksytyksi, kun kirjallisuuskuulustelun kaikista teoksista on saatu hyväksytty suoritus. Kirjallisuus: I Sosiaalityö-spesifinen osa-alue (5 op) suoritetaan yhteensä neljällä (4) teoksella: Kaikille pakollinen teos: Raunio, Kyösti 2009: Olennainen sosiaalityössä. Valinnaiset teokset, valitse kolme (3) seuraavista: 1. Juhila, Kirsi 2006: Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. 2. Hiilamo, Heikki 2015: Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö. Mistä SOTE-uudistuksessa on kysymys? 3. Metteri Anna, Valokivi Heli, Ylinen Satu 2014: Terveys ja sosiaalityö 4. Kananoja, Aulikki & Lähteinen, Martti & Marjamäki, Pirjo (toim.) 2016: Sosiaalityön käsikirja. II Sosiaalipolitiikkaan perustuva osa-alue (5 op) suoritetaan yhteensä neljällä (4) teoksella: Kaikille pakollinen teos: Anttonen, Anneli & Sipilä, Jorma 2000: Suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Valinnaiset teokset, valitse kolme (3) seuraavista: 1. Haverinen & Kuronen & Pösö (toim.) 2014: Sosiaalihuollon tila ja tulevaisuus. 2. Wilkinson Richard, Pickett Kate (suom. Myllyoja) 2011: Tasa-arvo ja hyvinvointi. 3. Saari, Juho: Huono-osaiset. 4. Särkelä, Riitta, Siltaniemi Aki, Rouvinen-Wilenius Päivi, Parviainen Heikki, Ahola, Eija (toim.) 2014: Hyvinvointitalous. Huom. vain sivut 1–94.
Sosiaalityön teorian ja tutkimuksen aihealueen kelpoisuuskokeeseen kuuluu kaksi viiden opintopisteen kirjallisuusosiota. Suoritusmuotona on kirjallisuuskuulustelu, jossa suorittaja kirjoittaa kysymyksiin esseevastaukset. Kysymyksiä tulee molempien osioiden kirjoista yksi kysymys/kirja. Esseevastauksessa vastataan mahdollisimman laajasti kysymykseen. Kelpoisuuskokeen tavoitteena on perehdyttää suorittaja sosiaalityön teorian ja tutkimuksen ajankohtaisiin aiheisiin erityisesti Suomessa tehdyn sosiaalityön tutkimuksen näkökulmasta. Kelpoisuuskoe toimitetuista artikkeliteoksista, joissa käsitellään sosiaalityön tutkimuksen sisällöllisiä, metodologisia ja teoreettisia kysymyksiä. Tämän lisäksi sosiaalityön tutkimukseen perehtyminen lisää kelpoisuuskokeen suorittajan ymmärrystä sosiaalityön ammatillisen toiminnan perusteista, tavoitteista ja haasteista. Arviointi: Kelpoisuuskoe arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Suoritus arvioidaan hyväksytyksi, kun kirjallisuuskuulustelun kaikista teoksista on saatu hyväksytty suoritus. Kirjallisuus I osa: 1. Kotiranta, Tuija & Niemi, Petteri & Haaki, Raili (toim.) 2011: Sosiaalisen toiminnan perusta. 2. Laitinen, Merja & Niskala Asta (toim.) 2013: Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä 3. Mäntysaari, Mikko & Pohjola, Anneli & Pösö, Tarja (toim.) 2009: Sosiaalityö ja teoria. 4. Pehkonen, Aini & Väänänen-Fomin, Marja (toim.) 2010: Sosiaalityön arvot ja etiikka 5. Törrönen, Maritta, Hänninen, Kaija, Jouttimäki, Päivi, Lehto-Lundén, Tiina, Salovaara, Petra & Veistilä, Minna 2016 (toim.): Vastavuoroinen sosiaalityö. Kirjallisuus II osa: 1. Forssén, Katja & Roivainen, Irene & Ylinen, Satu & Heinonen, Jari (toim.) 2012: Kohtaako sosiaalityö köyhyyden? 2. Metteri, Anna, Valokivi, Heli & Ylinen Satu (toim.) 2014: Terveys ja sosiaalityö. 3. Pohjola, Anneli, Kemppainen, Tarja & Väyrynen, Sanna (toim.) 2012 Sosiaalityön vaikuttavuus. 4. Pohjola, Anneli & Laitinen, Merja & Seppänen, Marjaana 2014 (toim.): Rakenteellinen sosiaalityö. 5. Roivainen, Irene & Ranta-Tyrkkö, Satu (toim.) 2015: Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökohdat.