Sosiaalityön ammatillisten valmiuksien opettamisesta vastaa sosiaalityön kentällä käytännön opettaja - sosiaalityöntekijä. Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutus varmistaa sen, että sosiaalityön opiskelijat saavat laadukasta sosiaalityön ammatillisten taitojen opetusta. Laadukkaan sosiaalityön käytännön opetuksen edellytyksenä ovat käytännön opettaja, sosiaalityöntekijän hyvät ohjausvalmiudet. Käytännön opettajien tulisi kyetä ohjaamaan tulevia sosiaalityöntekijöitä, jotka pystyvät vastaamaan sosiaalityön tulevaisuuden haasteisiin. Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksessa sosiaalityön käytännön opettajien ohjaustaitoja ei tulkita vain kapeasti ohjausteorioiden opiskeluksi ja niiden soveltamiseksi käytäntöön. Käytännön opettajalla tulee olla uusin tieto sosiaalityön tutkimuksesta ja kyky soveltaa tätä tietoa omassa työssään. Lisäksi nykyisiin sosiaalityöntekijän ammatillisiin taitoihin kuuluu kyky tuottaa ammattikäytäntöihin perustuvaa uutta tietoa, mikä tarkoittaa kykyä kehittää omaa työtänsä sekä tuoda näkyväksi ammattikäytännöissä syntyvää uutta tietoa käytäntötutkimuksen avulla. Vain täten käytännön opettaja pystyy olemaan malli kehittävästä sosiaalityöntekijästä opiskelijalle. Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutus on monipuolinen sosiaalityöntekijöiden täydennyskoulutus. Koulutus kestää viisi kuukautta ja sisältää 12 lähiopetuspäivää, kirjallisia välitehtäviä sekä opiskelijan ohjausta. (linkki 1 ohjelma) Tavoitteena ja peruselementteinä Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksessa on, että siihen osallistuvat sosiaalityöntekijät omaksuvat seuraavat taidot:
Kun sosiaalityön ammatillisia taitoja opetetaan, tulee myös huomioida sosiaalityön erityispiirteet ohjauksen teorioiden lisäksi. Sosiaalityön asiantuntijaksi kasvaminen tapahtuu useimmiten työyhteisössä eikä vain opiskelijan ja käytännön opettajan välisessä ohjaussuhteessa. Koska käytännön opettaja on opiskelijalle malli sosiaalityöntekijästä, on hänelle tärkeää tiedostaa eettiset ristiriidat omassa työssään. Myös kyky reflektoida omaa ammatillisuutta, on edellytys sille, että opiskelijan mallioppiminen onnistuu. Sosiaalityötä tehdään oman persoonan kautta ja väistämättä joudutaan kohtamaan asiakastilanteita, jotka herättävät tunteita sekä työntekijässä että asiakkaassa. Sosiaalityö on osaltaan vahvasti tunnetyötä. Sosiaalityön opiskelija Katriina Rinkinen 2010 kokosi teki käytäntötutkimuksen otsikolla: Opiskelijan ohjauksen hyvät käytännöt sosiaalityön käytännön opettajaksi kouluttautuvien näkökulmasta. Tutkimus perustuu Helsingin käytännön opettajien kirjoituksiin hyvistä ohjauskäytännöistä. Käytännön opettajien näkökulmasta seuraavat asiat on katsottu merkittäviksi opiskelijan ohjauksessa.
Juvonen, Tarja (2010) Sosiaalityön käytännön opettajan pedagoginen rooli ja sen haasteet. Seminaaritutkielma. Opettajan pedagogiset opinnot. Helsingin yliopisto. Julkaisematon.
Karvinen-Niinikoski, Synnöve (2009) Postmoderni sosiaalityö. Teoksessa Mäntysaari, Mikko & Pohjola, Anneli & Pösö, Tarja. Sosiaalityö ja teoria. Jyväskylä: PS-kustannus, 131-160.
Karvinen, Synnöve (1996) Sosiaalityön ammatillisuus modernista professionaalisuudesta reflektiiviseen asiantuntijuuteen. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 34.
Nevgi, Anne & Lindblom-Ylänne, Sari (2003) Oppimisnäkemykset antavat perustan opetukselle. Teoksessa Nevgi, Anne & Lindblom-Ylänne, Sari (toim.) Yliopisto- ja korkeakoulu- opettajan käsikirja. Helsinki: WSOY, 82115.
Rinkinen, Katariina (2010) Opiskelijan ohjauksen hyvät käytännöt sosiaalityön käytännön opettajaksi kouluttautuvien näkökulmasta. Helsingin yliopisto ja Socca, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. http://apumatti.helsinki.fi/lcms.php?am=6950-6950-1&info=4&p=