Helsingin malli

Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutus

Mallintaminen

• Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksen opettaja Riitta Hyytinen, johtava tutkijasosiaalityöntekijä, Pääkaupunkiseudun osaamiskeskus, Socca
• Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksen opettaja Tarja Juvonen, ylipisto-opettaja Helsingin yliopisto
• Laatija Suvi Krok, projektisuunnittelija, Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys -hanke

Sosiaalityön ammatillisten valmiuksien opettamisesta vastaa sosiaalityön kentällä käytännön opettaja - sosiaalityöntekijä. Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutus varmistaa sen, että sosiaalityön opiskelijat saavat laadukasta sosiaalityön ammatillisten taitojen opetusta. Laadukkaan sosiaalityön käytännön opetuksen edellytyksenä ovat käytännön opettaja, sosiaalityöntekijän hyvät ohjausvalmiudet.

Käytännön opettajien tulisi kyetä ohjaamaan tulevia sosiaalityöntekijöitä, jotka pystyvät vastaamaan sosiaalityön tulevaisuuden haasteisiin.

Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksessa sosiaalityön käytännön opettajien ohjaustaitoja ei tulkita vain kapeasti ohjausteorioiden opiskeluksi ja niiden soveltamiseksi käytäntöön.  Käytännön opettajalla tulee olla uusin tieto sosiaalityön tutkimuksesta ja kyky soveltaa tätä tietoa omassa työssään. Lisäksi nykyisiin sosiaalityöntekijän ammatillisiin taitoihin kuuluu kyky tuottaa ammattikäytäntöihin perustuvaa uutta tietoa, mikä tarkoittaa kykyä kehittää omaa työtänsä sekä tuoda näkyväksi ammattikäytännöissä syntyvää uutta tietoa käytäntötutkimuksen avulla. Vain täten käytännön opettaja pystyy olemaan malli kehittävästä sosiaalityöntekijästä opiskelijalle.

Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutus on monipuolinen sosiaalityöntekijöiden täydennyskoulutus. Koulutus kestää viisi kuukautta ja sisältää 12 lähiopetuspäivää, kirjallisia välitehtäviä sekä opiskelijan ohjausta. (linkki 1 ohjelma)

Tavoitteena ja peruselementteinä Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksessa on, että siihen osallistuvat sosiaalityöntekijät omaksuvat seuraavat taidot:

• Ohjauksen taidot: Tietää, mitä ohjauksella tarkoitetaan ja ymmärtää opiskelijan oppimisprosessia. Näkee opiskelijan oppimisen tavoitteellisena toimintana, jota ohjaus tukee.
• Sosiaalityön (työn)ohjaukselliset taidot: Kykenee huomioimaan opiskelijan ohjauksessa sosiaalityön erityislaatuisuuden kuten työn emotionaalinen kuormittavuus ja eettiset ristiriidat.
• Hyvien käytäntöjen kuvaaminen: Kykenee tekemään näkyväksi omaa sosiaalityön ammatillista tietoa ns. hiljaista tietoa eli tuoda näkyväksi ammattikäytännöissä syntyvää uutta tietoa
• Oman työn kehittäminen: Omaa taitoja kehittää omaa työtänsä kriittisen ammatillisen reflektion ja käytäntötutkimuksen avulla.
• Uusimman tutkimustiedon, teoreettisen tiedon omaksuminen: Sosiaalityön uusimman tutkimuksellisen tiedon päivittäminen.

Oppimisteoriat

Sosiaalityössä yhdistyvät teoria, tutkimus ja ammatilliset käytännöt. Oleellista on, että käytännön opettaja hallitsee teoreettisen tiedon ja käytäntötiedon suhteen. Teorian ja käytäntötiedon suhteella ei kuitenkaan tarkoiteta vain perinteistä ja suppeaa ymmärrystä siitä, että sosiaalityön ammatillisiin käytäntöihin sovelletaan teoriatietoa. Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutus rakentuu postmoderniin ajatteluun, jossa kyseenalaistetaan objektiivinen tieto ja luonnontieteelliseen ideaaliin perustuva asiantuntijuus. Tällöin käytännön ja teorian suhde ajatellaan uudestaan, jolloin teoria rakentuu myös sosiaalityön käytäntöyhteyksissä (Karvinen 2009, 145–146).

Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksen oppimisteorioiden valinta tähtää käytäntötiedon syntymiseen. Reflektioprosessissa teoreettinen tieto ja kokemus tieto suhteutuvat toisiinsa ja tuloksena syntyy käytäntötietoa.

Kriittinen ja reflektiivinen ammatillisuuden kehitysprosessi sisältää seuraavat elementit:

1. Oppimaan oppiminen. Reflektiivisyyden -  peruselementtien tiedostaminen: oppia tarkkailemaan  omaa ajatteluaan, tunteitaan ja toimintaansa.
2. Oppia refektoimaan - arvioimaan - omaa toimintaa ja tavoitteitaan
3. Kriittinen  reflektiivisyys omaa ammattilista toimintaan ohjaavia periaatteita ja rakenteita kohtaan.

Reflektioon siis liittyy oleellisesti toimintaan perustuva kokemus, kokemuksellinen oppiminen ja toisin toimimisen mahdollisuuden oivaltaminen. (Karvinen 1996, 26-30.) Käytäntötietoa ei nähdä kuitenkaan vain yksilön hankkimana ja omistamana omaisuutena vaan tietona, joka on sosiaalisen ja oppivan yhteisön yhdessä muodostamamaa ja jakamaa tietoa. Toinen oppimisteoria, joka on vaikuttanut Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksen kehittämiseen, on sosiokonstruktivistinen näkemys tiedon muodostumisesta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Kriittinen ammatillinen reflektioprosessi näyttäytyy helposti yksilön sisäisenä prosessina. Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksessa reflektioprosessin lisäksi vahvana elementtinä on sosiokonstruktivistinen näkemys, jossa tieto ymmärretään yhteisesti jaetuksi ja muodostetuksi. Tieto ei ole vain yksilön sisäistä tietoa vaan tieto rakennetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, jossa neuvotellen asioiden ja ilmiöiden merkityksestä. (Nevgi& Lindblom-Ylänne (2003, 110-111).

Opetusmenetelmät

Edellä on kuvattu niitä oppimisteorioita, jotka tukevat käytäntötiedon syntymistä. Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksessa opetusmenetelmät on valittu niin, että ne tukevat käytäntötiedon syntymistä reflektioprosessina ja vuorovaikutuksellisena oppimisena.

Asiantuntijaluennot
Asiantuntijaluennoilla päivitetään sosiaalityön uusinta tutkimuksellista tietoa.

Kirjalliset välitehtävät
Reflektioprosessiin pyritään houkuttelemaan erityisesti välitehtävillä, joissa sosiaalityön kirjallisuuteen perustuen kirjoitetaan ammatillisesta ja kokemus tiedosta käsin.

Pienryhmät
Pienryhmissä eli reflektiopiireissä toteutuu erityisesti tiedon muodostus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tällöin myös yksilön ammatillisen reflektioprosessin tuotos - kirjallisen välitehtävän tieto - muuntuu yhteisesti jaetuksi tiedoksi.

Opiskelijan ohjaus osana koulutusta
Osana koulutusta on samanaikaisesti tapahtuva sosiaalityön opiskelijan ohjaus. Juuri opiskelijan ohjausprosessissa koulutuksen aikana tutkimus, teoria ja käytäntö kietoutuvat käytäntötiedoksi.




Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksen opetuksen sisältö on rakennettu siten, että sosiaalityöntekijä saa tarvittavat opiskelijan ohjausvalmiudet ja osaa erityisesti huomioida sosiaalityön erityispiirteet opiskelijan ammatillisten taitojen ohjauksessa. Tämän lisäksi Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksen sisällöt sekä opiskelijan ohjaamisen päämäärät pohjautuvat opiskelijoiden asettamiin oppimistavoitteisiin käytännön opetusjaksolle (Juvonen 2010). Tavoitteet ovat:

• Sosiaalityön ammatillisten perustaitojen ja valmiuksien omaksuminen
• Omakohtainen käsitys sosiaalityöstä
• Henkilökohtaisen oppimisprosessin vahvistaminen
• Ammatti-identiteetin muotoutuminen
• Kokemuksellisen ja tiedollisen aineksen yhdistämisen opettelu
• Sosiaalityön paikan ja merkityksen arvioiminen yhteiskunnallisena toimintana ja vaikuttamisena

(Helsingin yliopiston sosiaalityön opinto-opas 2009)

Ohjaus

Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksessa ohjaus ymmärretään opiskelijan oppimisen tukemisena. (Linkki 2 välitehtävä tavoitteet) Tällöin on oleellista tietää ja ymmärtää opiskelijan oppimisprosessia. Asiantuntijaluennoilla saadaan uusinta teoreettista ja tutkimuksellista tietoa opiskelijan ohjauksesta. Pienryhmissä reflektioprosessissa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa muunnetaan se käytäntötiedoksi siitä, miten sosiaalityön käytännöissä ja tietyssä työyhteisössä ohjataan opiskelijaa. Lisäksi käytännön opettajat saavat pienryhmistä vertaistukea oppilaan ohjaukseen.

Ohjaus on tavoitteellista toimintaa.  
Kentän sosiaalityön, käytännön opettajien, näkemyksen mukaan opiskelijan tulisi oppia käytännön opetuksen jaksolla seuraavia asioita:  

• vuorovaikutustaitoja
• havainnointikykyä
• itsereflektontia
• Ammatillista itsetuntemusta ja omien rajojen tunnistamista
• kykyä toimia muiden verkostossa olevien toimijoiden kanssa.

Sosiaalityön erityispiirteet

Kun sosiaalityön ammatillisia taitoja opetetaan, tulee myös huomioida sosiaalityön erityispiirteet ohjauksen teorioiden lisäksi. Sosiaalityön asiantuntijaksi kasvaminen tapahtuu useimmiten työyhteisössä eikä vain opiskelijan ja käytännön opettajan välisessä ohjaussuhteessa. Koska käytännön opettaja on opiskelijalle malli sosiaalityöntekijästä, on hänelle tärkeää tiedostaa eettiset ristiriidat omassa työssään. Myös kyky reflektoida omaa ammatillisuutta, on edellytys sille, että opiskelijan mallioppiminen onnistuu.  Sosiaalityötä tehdään oman persoonan kautta ja väistämättä joudutaan kohtamaan asiakastilanteita, jotka herättävät tunteita sekä työntekijässä että asiakkaassa. Sosiaalityö on osaltaan vahvasti tunnetyötä.

Sosiaalityön opiskelija Katriina Rinkinen 2010 kokosi teki käytäntötutkimuksen otsikolla: Opiskelijan ohjauksen hyvät käytännöt sosiaalityön käytännön opettajaksi kouluttautuvien näkökulmasta.  Tutkimus perustuu Helsingin käytännön opettajien kirjoituksiin hyvistä ohjauskäytännöistä. Käytännön opettajien  näkökulmasta seuraavat asiat on katsottu merkittäviksi opiskelijan ohjauksessa.

• Käytännön opiskelun vaiheet ohjaussuhteessa
• Opiskelijan ohjaamisen tärkeät elementit
  • Opiskelijan oman oppimisprosessin tukeminen
  • Käytännön opettaja ja työyhteisö mallina opiskelijalle
  • Vuorovaikutus
• Tunteet
• Työnohjaus

Uusi asiantuntijuus ja käytäntötutkimus
Vaikka mallioppiminen on tärkeä osa sosiaalityön ammattikäytäntöjen oppimista, niin Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksessa pyritään tähdentämään sosiaalityön ammatillisuuden jatkuvaa kehittymistä. Käytännön opettajan tulee osata kehittää ammatillisesti työtään sekä ohjata vastaavasti opiskelijaa oman työn ammatilliseen kehittämiseen.(Linkki 3 välitehtävä asiantuntijuus) Myös käytäntötutkimuksen perusteiden tunteminen ja hyvien käytäntöjen mallintaminen on osa ammatillisuuden jatkuvaa kehittymistä. (Linkki 4 välitehtävä hyvät käytännöt)

Yhteiskunnalliset teoriat

Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksessa katsotaan, että sosiaalityötä ja opiskelijan ohjausta sosiaalityön ammatillisiin taitoihin ei voida erotettaa yhteiskunnasta ja sen muutoksesta. Koulutukseen sisältyykin asiantuntijaluentoja yhteiskunnallisesti ajankohtaisista asioista, kuten talouden ja tehokkuuden korostaminen, kuntien tilanteiden muuttuminen ja lainsäädännön uudistukset. (Linkki 5 välitehtävä yhteiskunta)

Käytännön tavoitteet

Neljäs Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksen opetuksen sisällöistä kuvaa sosiaalityön ammatillisuuden konkreettisia haasteita, joita 2000-luvun sosiaalityöntekijä joutuu kohtamaan. Näistä aihealueista on sekä asiantuntijaluentoja että niitä käsitellään kirjallisissa välitehtävissä ja pienryhmissä.

• sosiaalityöntekijän identiteetti
  Pienryhmätyöskentelyä: Kouluttajat Riitta Hyytinen ja Tarja Juvonen: Sosiaalityöntekijän identiteetti
• vuorovaikutus ja etiikka
  Välitehtävä: Vuorovaikutus ja etiikka (linkki 6)
• ihmiskäsitys/yhteisöllisyys
  Asiantuntijaluento: Sosiaalityön professori, Irene Roivainen: Yhteisösosiaalityö
• vaikuttavuus
  Asiantuntijaluento: Sosiaalityön professori, Leena Eräsaari: New public management

Kirjallisuus

Juvonen, Tarja (2010) Sosiaalityön käytännön opettajan pedagoginen rooli ja sen haasteet. Seminaaritutkielma. Opettajan pedagogiset opinnot. Helsingin yliopisto. Julkaisematon.

Karvinen-Niinikoski, Synnöve (2009) Postmoderni sosiaalityö. Teoksessa Mäntysaari, Mikko & Pohjola, Anneli & Pösö, Tarja. Sosiaalityö ja teoria. Jyväskylä: PS-kustannus, 131-160.

Karvinen, Synnöve (1996) Sosiaalityön ammatillisuus modernista professionaalisuudesta reflektiiviseen asiantuntijuuteen. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 34.

Nevgi, Anne & Lindblom-Ylänne, Sari (2003) Oppimisnäkemykset antavat perustan opetukselle. Teoksessa Nevgi, Anne & Lindblom-Ylänne, Sari (toim.) Yliopisto- ja korkeakoulu- opettajan käsikirja. Helsinki: WSOY, 82115.

Rinkinen, Katariina (2010) Opiskelijan ohjauksen hyvät käytännöt sosiaalityön käytännön opettajaksi kouluttautuvien näkökulmasta. Helsingin yliopisto ja Socca, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus.  http://apumatti.helsinki.fi/lcms.php?am=6950-6950-1&info=4&p=

	helsinki_linkki1_ohjelma.pdf (18 KB)
	helsinki_linkki2.pdf (4 KB)
	helsinki_linkki3.pdf (5 KB)
	helsinki_linkki4.pdf (5 KB)
	helsinki_linkki5.pdf (9 KB)
	helsinki_linkki6.pdf (6 KB)