Vinkkejä nopeisiin ratkaisuihin etäopetuksessa


Luentotallenteiden teko

Luentotallenteen tekoon on monia helppoja ratkaisuja, jotka oma korkeakoulusi tarjoaa, esimerkiksi Skype, ZOOM, PowerPoint tai Teams. Näillä kaikilla voi tehdä omalle koneelle tallenteen, jonka jakaa omassa oppimisympäristössä, kuten Moodlessa tai Sharepointissa.

Kaikkein yksinkertaisin tapa on äänittää äänitiedostot PowerPointeihin mukaan. Hätäratkaisuna nämä PowerPointit voi tallentaa suoraan Moodleen (tai muuhun käytettyyn oppimisympäristöön) niin, että opiskelija kuuntelee tallenteet dia kerrallaan – älä siis tallenna silloin niitä pdf-muodossa.

Mikäli teet multimediaesitystä (videota) PowerPointilla tallentaen dioihin ääntä ja kuvaa, muista tallentaa PowerPointit myös sellaisenaan. Jos käytät PowerPointeissa videota, harkitse, tarvitseeko sitä jokaiseen diaan, vai riittäisikö vaikkapa luennon aluksi ja lopuksi, ja muutoin tallennat vain äänitiedoston dioihin.

Tarkasta omasta korkeakoulustasi, millaiset julkaisu- ja tallennusmahdollisuudet oma organisaatiosi tarjoaa videoluennoille (esimerkiksi Microsoft Stream, jossa on helppo itse hallinnoida omia videoita ja jonne voi julkaista esimerkiksi PowerPointilla tehdyn videon). Joka tapauksessa videoluennot kannattaa pitää lyhyinä (mieluiten maks 30min) ja videoissa kertoa yksi kokonaisuus kerrallaan.

Luentotallenteita voi julkaista myös esimerkiksi Vimeossa tai Youtubessa niin, että asettaa niille salasanan, jonka jakaa opiskelijoille suljetussa ympäristössä.

Mikäli oppiminen on pääosin verkossa itsenäisesti tapahtuvaa, mieti, voisitko vaikkapa viikoittain laittaa ”tuoreen” videotervehdyksen opiskelijoille ajankohtaisista asioista. Tämä tuo vaihtelua pelkkiin kirjallisiin ohjeisiin, vaikkei kurssialueelle muutoin luentovideoita olisikaan.

Podcastien, eli äänitiedostojen teko

Luennot äänitiedostoina vievät vähemmän tilaa koneeltasi tai julkaisupaikasta sekä ovat helppoja ja näppäriä kuulijoiden kannalta. Yksi vinkki on esimerkiksi se, että teet luennostasi äänitiedoston ja sen lisäksi julkaiset kurssialueella esimerkiksi luentoon liittyvät PowerPointit tai muuta materiaalia.

Windowsin puheentallennus on todella yksinkertainen äänitiedoston tekoon. Muistat vain, että sinulla on hyvä mikrofoni, rauhallinen tila ja olet testannut, millä äänenvoimakkuudella kannattaa tallentaa. Huomioi myös se, että laadultaan vaatimattomammissa mikrofoneissa äänen laatuun vaikuttaa heti esimerkiksi pään kääntäminen.

Moodleen voi tuoda suoraan omalta koneelta äänitiedoston, eli äänitiedoston jakaminen opiskelijoille on helpompaa kuin raskaan luentotallenteen. Äänitiedostoja voit tehdä periaatteessa millä laitteella vain ja se onnistuu myös esimerkiksi ZOOMin kautta. Sovelluksista esimerkiksi Audacity tai Lightworks ovat helppokäyttöisiä, joissa pystyy tekemään peruseditointia (esimerkiksi poistamaan alusta ja lopusta turhat pois). Näiden lataaminen toki saattaa vaatia admin-oikeudet työkoneella. Tarkista omasta korkeakoulustasi, onko teillä organisaation lisenssi johonkin editointiohjelmaan. Mikäli et pysty editoimaan, infoa opiskelijoille esimerkiksi se, mistä kohtaa varsinainen luento alkaa, tai missä kohtaa äänitiedostoa (tai videota) on häiriöitä tai ”ajatuskatkoja”. Esimerkiksi selkeällä ohjeella ”Kuuntele seuraavasta äänitiedostosta seuraavat kohdat 03:15-15:05 sekä 16:20-22:00” opastat opiskelijoille, että olet tietoinen äänitiedostoon (tai videoon) liittyvistä häiriöistä.

Videoluennointi ja videoseminaarit

Verkon kuormittavuuden suhteen kannattaa miettiä, olisiko parempi luennoida luentokokonaisuudet tallenteiksi kuin pitää liveluentoa kerralla useammalle kymmenelle henkilölle. Mikäli luennoit (esimerkiksi AClla, Skypellä tai ZOOMilla) isommalle porukalle livenä, varmista vähintään seuraavat asiat:

- osallistujien video- ja ääni on oletuksena pois päältä
- mikä on käyttämäsi palvelun kantokyky yksittäisinä osallistujina (esim. AC 80hlö tai ZOOM-meeting 300 hlö)
- oma verkkoyhteytesi kotona on riittävän nopea äänen, kuvan ja materiaalin jakoon verkon yli

Seminaariryhmissä kannattaa harkita, tarvitseeko osallistujilla olla kamera päällä. Tärkein ohje on, että opiskelijalla on riittävän hyvä verkkoyhteys ja hyvä kaiutin sekä mikrofoni. Mikäli osallistujamäärä on alle 10, opiskelijoiden kamerat voivat olla päällä. Kuitenkin mikäli verkkoyhteys on huono, silloin kannattaa aina pitää kamera pois päältä riippumatta osallistujamäärästä.

Sekä Skypellä että ZOOMilla saa näppärästi jaettua opiskelijaryhmiä pienempiin ryhmiin vaikkapa ryhmätyöskentelyn ajaksi. Tätäkin kannattaa pienemmässä porukassa kokeilla.
Ainakin osassa korkeakouluja ZOOM-linkin voi luoda suoraan Moodlessa lisäosan turvin, joten tämä helpottaa myös opiskelijoille viestimistä sen osalta, missä milloinkin etäopetus tapahtuu.

Ryhmätyöskentely alustalla tai sen ulkopuolella

Oletettavasti kurssin suorituksista osa siirtyy verkkoon esimerkiksi ryhmätyöskentelyksi. Mieti, milloin sinun tarvitsee seurata ryhmän työskentelyä (esim. Moodlen keskustelualueella) ja milloin voit antaa vapaat kädet opiskelijoille ryhmässä päättää, miten yhteistä tehtävää työstävät. Moodlen keskustelualueet voivat olla ”kankeita”, joten anna opiskelijoille mahdollisuus esimerkiksi:

- kirjoittaa/ chatata yhdessä Google Drivessä tai muussa palvelussa
- luoda oman ryhmän Teams, jossa työskentelevät ilman opettajaa
- hyödyntää Skypeä yhteisen tehtävän tekoon
- perustaa WhatsApp-ryhmä ryhmän keskinäiseen työskentelyyn

Keskeistä on, että opiskelijat kokevat opettajan olevan läsnä ”kriittisissä” kohdissa. Esimerkiksi opettaja voi pitää kurssin kyselytuntia chatissa viikoittain ryhmän kysymyksille tai olla matalalla kynnyksellä vastaamassa opiskelijoiden pulmiin vaikkapa ryhmätyöskentelyjen osalta.

Verkkoalustaa voi raikastaa erilaisilla kyselyillä. Esimerkiksi Moodlessa on hyviä kyselytyökaluja. Myös vaikkapa yksinkertainen Padlet-seinä (googlaa Padlet) jonkin asian käsittelyyn tuo vaihtelua Moodlen keskustelualueisiin.

Etätentti

Etätentissä Moodlen tenttityökalu on yksi hyvä vaihtoehto. Tentin voi rajata esimerkiksi yhdelle päivälle niin, että tiettyyn kellonaikaan mennessä tehtävä on palautettava.

Etätenttiin (kuten muuhunkin etäopetukseen) hyviä vinkkejä löytyy esimerkiksi Facebookin avoimessa ryhmässä KOPE korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä.

Arviointi

Riippuen siitä, mitä arvioidaan (esimerkiksi prosessia, tietoa, ymmärryksen lisääntymistä), kannattaa miettiä kurssin toteutus. Esimerkiksi juuri niin, että onko oppimisen kannalta lisäarvoa liveluennossa, vai toimisivatko videoklipit kirjallisen materiaalin kanssa paremmin? Niin ryhmätyöskentelyssä kuin myös itseopiskelussa kannattaa hyödyntää itse- ja vertaisarviointia. Esimerkiksi ryhmän keskinäistä työskentelyä ei tarvitse seurata verkossa, mikäli opiskelijat velvoitetaan antamaan itsearviointi ryhmän työskentelystä sekä omasta työskentelystä osana ryhmää.

Arviointikriteerit on hyvä olla kurssin alusta asti opiskelijoiden nähtävänä ja niitä voi käyttää apuvälineenä myös osana itse- ja vertaisarviointia.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK