Sosiaalityön yliopistollinen koulutus Suomessa

Sosiaalityö on professio, oppiala ja yhteiskunnan toimintajärjestelmä, joka koostuu tutkimuksesta, koulutuksesta ja käytännön sosiaalityöstä ja näiden vuorovaikutuksesta. Kyse on tutkimukseen perustuvasta ammatillisesta toiminnasta sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Suomessa sosiaalityö on ollut vahvasti sidoksissa hyvinvointivaltiolliseen palvelujärjestelmään ja erityisesti kunnalliseen sosiaalihuoltoon. Sittemmin sosiaalityö on laajentunut muille yhteiskunnallisille toimialueille. Suomessa sosiaalityötä on kehitetty tieteenalana, jolla on oma kysymyksenasettelunsa, tieteenteoreettiset lähtökohtansa, tutkimuskohteensa ja tiedonmuodostustapansa.


Sosiaalityön koulutuksen lähtökohtia

Sosiaalityössä tarvittavat valmiudet liittyvät yhteiskuntatieteellisiin ongelmanratkaisu-, päättely- ja argumentointitaitoihin. Nämä kulkevat läpi koulutuksen. Tutkintoon kuuluvien tutkimusmenetelmäopintojen katsotaan kuuluvan olennaisesti käytännön sosiaalityössä tarvittavaan ammattitaitoon. Yhteiskunnan jatkuvan komplisoitumisen myötä sosiaalityössä ollaan tekemisissä yhä monimutkaisempien ilmiöiden kanssa, joiden kohtaaminen vaatii kykyä sekavien ongelmavyyhtien analyyttiseen hahmottamiseen ja purkamiseen. Sosiaalityön tehtävä koskee yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatason monimutkaisia kytkentöjä, esimerkkinä sosiaalityön tehtävä kuntatason hyvinvointipolitiikassa.

Yliopiston kolme perustehtävää ovat tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen palvelutehtävä. Alueellinen vaikuttaminen on osa yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Sosiaalityön yliopistollinen koulutus toteuttaa näitä toisiinsa kiinteästi liittyviä tehtäviä. Tutkimus, opetus ja käytäntöyhteydet muodostavat sosiaalityön koulutuksessa kokonaisuuden, joka ilmenee koulutuksen sisällöissä ja pedagogisissa ratkaisuissa. Sosiaalityön koulutus perustuu akateemisen koulutuksen ja tutkimuksen yhdistämisen traditiolle.

Sosiaalityön koulutuksen tehtävänä on tuottaa käytännön sosiaalityössä ja sosiaalityön tutkimuksessa tarvittavia valmiuksia. Keskeistä käytännön sosiaalityössä on yhteisöllisten ja yksilöllisten ongelmanratkaisuvaihtoehtojen ja -prosessien valmistelu ja ongelmien ratkaisemiseen suuntautuva asiakastyö. Sosiaalityöhön kuuluvat olennaisesti myös ongelmien ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, hyvinvointipoliittinen suunnittelu ja muut hyvinvointipoliittiset tehtävät. Työssä käytetään tieteellisiin menetelmiin perustuvaa tiedon tuottamista ja näin tuotetun tiedon soveltamista. Ammatin vaatima osaaminen perustuu laajaan yhteiskuntatieteelliseen perussivistykseen.

Sosiaalityön koulutus tähtää alan kehityksen turvaamiseen ja tieteellisen perustan vahvistamiseen. Tavoitteena on rakentaa ammatillista osaamispohjaa, jolla edistetään sosiaalityön kehittymistä tutkimukseen perustuvana professiona. Koulutus antaa valmiuksia soveltaa yhteiskuntatieteellistä teoriaa ja metodologiaa työssä kohdattavien ilmiöiden ymmärtämiseksi, ammatillisessa päätöksenteossa tarvittavan tiedon hankkimiseksi ja oman työn ja alan kehittämiseksi.

Koulutus perehdyttää sosiaalityön historiaan, työn teoreettisiin ja ammattieettisiin perusteisiin ja käytännön sosiaalityössä tarvittaviin valmiuksiin. Sosiaalityön teoreettisen haltuunoton kautta rakennetaan vahvaa ammatti-identiteettiä ja ymmärrystä alan lähtökohdista, luonteesta ja kehittymisen ehdoista. Koulutus rakentuu teorian ja käytännön välisestä jännitteestä, jossa teoreettinen ajattelu ja käytännön toiminta ovat vuorovaikutuksessa keskenään.


Sosiaalityön koulutuksen antamat valmiudet ja keskeinen sisältö

Koulutus antaa valmiuksia asiakastyöhön ja yhteiskunnalliseen muutostyöhön, jotka sosiaalityön käytännöissä kietoutuvat toisiinsa. Koulutus antaa valmiuksia asiakkaiden erilaisten elämäntilanteiden analysointiin ja ymmärtämiseen, asiakkaiden kohtaamiseen ja heidän sosiaalisten oikeuksiensa puolustamiseen, yhteiskunnalliseen tiedottamiseen ja vaikuttamiseen, lausuntojen ja muiden asiakirjojen laatimiseen, erilaisten kehittämishankkeiden suunnitteluun ja johtamiseen, moniammatilliseen yhteistoimintaan sekä alan juridiseen päättelyyn ja lain soveltamiseen.

Sosiaalityön koulutus antaa valmiuksia sosiaalisten ongelmien yhteisöllisten ja yksilöllisten ratkaisuprosessien hallintaan. Opetus on käytäntösuuntautunutta, ja koko tieteenala rakentuu käytäntöyhteydelle. Siten kyse ei ole perinteisestä yhteiskuntatieteestä. Sosiaalityön lähtökohtana on ihminen sosiaalisessa tilanteessaan. Keskeistä on asiakas- ja kansalaislähtöinen sosiaalisten tilanteiden ja toimintajärjestelmien monipuolinen hahmottaminen ihmisten ja yhteisöjen elämänkaaren perspektiivissä.

Sosiaalityön koulutukselle on tunnusomaista kriittisyys. Sosiaalitieteellinen, tutkimukseen perustuva koulutus ohjaa kriittiseen ajatteluun. Koulutuksen välittämät tietosisällöt perustuvat olemassa olevien ammattikäytäntöjen, hallinnollisten toimintatapojen ja ajattelumallien reflektointiin ja kriittiseen arviointiin. Kriittisen orientaation tarkoituksena on käytäntöjen tulevaisuuden ennakointi.

Sosiaalityön opetuksessa ja tutkimuksessa korostetaan tiedon hyödynnettävyyttä. Koulutuksen tavoitteena on ammattilainen, joka osaa jäsentää muuttuvaa toimintaympäristöään, seurata tutkimusta ja tehdä sitä itse. Muuttuvassa yhteiskunnassa ammatillisen tiedon hyödynnettävyyttä koskevat käsitykset muuttuvat koko ajan. Sosiaalityöntekijät soveltavat tieteellisen tutkimuksen menetelmiä käytännön työssään.

Sosiaalityö toteuttaa yhteiskunnassa eettisen arvopohjansa mukaista tehtävää, johon kuuluvat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, eriarvoisuuden lievittäminen ja heikompiosaisten puolustaminen. Lähtökohtana on ihmisarvon periaate. Sosiaalityön koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sosiaalityön eettisiin periaatteisiin, joiden kautta alan itseymmärrys suurelta osin rakentuu.

Sosiaalityön koulutus antaa valmiuksia ymmärtää ja selvittää ihmisten moninaisten elämänongelmien syntyprosesseja, ilmenemismuotoja ja vaikutuksia. Sosiaalityön oppiaine kiinnittää huomiota ihmisten selviytymiseen jokapäiväisessä elämässä sekä hyvinvoinnin ehtoihin ja jakautumiseen. Tutkimuksen kohteina ovat mm. sosiaalityön asiakasryhmät ja heidän ongelmansa sekä sosiaalityön menetelmät, toimintakulttuurit ja käytännön työprosessit. Sosiaalityö tutkii myös tiede- ja arvoperustaansa, historiaansa, koulutuskysymyksiä sekä sosiaalityön organisaatioiden ja hallinnon kehittämistä.

Sosiaalityö vaatii koulutukselta monipuolisuutta, laaja-alaisuutta ja yleisyyttä. Tavoitteena on antaa yleinen valmius tehdä sosiaalityötä erilaisissa konteksteissa. Opiskelijat voivat jo perustutkintovaiheessa painottaa opintojaan joillekin sosiaalityön alueille, mutta perustutkintoon ei sisälly varsinaisia erikoistumisopintoja. Sosiaalityön ammatilliseen lisensiaatintutkintoon sisältyviä erikoisaloja ovat lapsi- ja nuorisososiaalityö, kuntouttava sosiaalityö, marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, yhteisösosiaalityö sekä hyvinvointipalveluiden erikoisala.


Sosiaalityön koulutuksen saaneiden sijoittuminen

Sosiaalityön perustutkinnon suorittaneet sijoittuvat sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakas-, hallinto- ja kehittämistyön tehtäviin sekä alan koulutustehtäviin. Koulutus antaa valmiuksia myös hyvinvointipalvelujen tutkimiseen, johtamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi koulutuksen suorittaneet edustavat muilla aloilla sosiaalityön ja yhteiskuntatieteiden asiantuntemusta. Sosiaalityön koulutuksen tasoja ovat maisterin-, lisensiaatin- ja tohtorintutkinnot.

Sosiaalityö pääaineena suoritettu maisterin tutkinto antaa pätevyyden sosiaalityöntekijän tehtäviin. Koulutuksen saaneet voivat toimia erilaisissa asiakaspalvelu-, suunnittelu- ja johtotehtävissä. Tavallisimpia työpaikkoja ovat kuntien sosiaalitoimistot, perheneuvolat, A-klinikat, koulut, päihde- ja kriminaalihuollon laitokset, terveydenhuollon toimipaikat, vanhusten ja lasten huoltolaitokset, poliisi sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt. Opinnot antavat mahdollisuuden myös kansainväliseen sosiaalityöhön.

Valmistuvat maisterit, lisensiaatit ja tohtorit toimivat oman oppialansa ja ammatillisen asiantuntijuuden pohjalta tasavertaisina tutkijoina ja asiantuntijoina sosiaali- ja yhteiskuntatieteellisellä kentällä ja moniammatillisissa verkostoissa. Sosiaalityön maisteritutkinto tarjoaa jatkokoulutuskelpoisuuden yhteiskuntatieteissä.