Sosiaalityön koulutusta annetaan (Tampereen yliopiston) sosiaalityön tutkimuksen laitoksella, joka on Suomen vanhin ja suurin korkeakoulutasoinen yksikkö sosiaalialalla. Myös suomalaisen sosiaalityön koulutuksen historia sai alkunsa tässä korkeakoulussa, kun sosiaalihuoltajakoulutus aloitettiin vuonna 1942. Vuoteen 1985 asti Tampereen yliopistossa toimi rinnakkain kaksi sosiaalityön koulutusjärjestelmää: sosiaalihuoltajatutkinto ja maisteritasoinen koulutus. Nykyisin sosiaalityön tutkimuksen laitos on monipuolinen opiskelu- ja tutkimusyhteisö. Laitoksella on kaksi oppiainetta eli sosiaalityön lisäksi sosiaalipolitiikka. Lisäksi laitos vastaa sosiaalipedagogiikan sekä nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintokokonaisuuksia. Sosiaalityö tekee sisällöllistä opetuksellista yhteistyötä sekä sosiaalipolitiikan että molempien opintokokonaisuuksien kanssa.
Sosiaalityön oppiaine on määritelty Tampereen yliopistossa seuraavalla tavalla: ”Oppiaineessa tarkastellaan ensinnäkin ihmisten moninaisia elämänongelmia ja niiden syntyprosesseja sekä yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä niin yksilöiden, yhteisöjen kuin yhteiskunnankin tasolla. Toiseksi analysoidaan sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä sekä erilaisten palvelu- ja auttamisjärjestelmien toimintaa. Kolmanneksi pohditaan ja kehitetään ongelmien ja eriarvoisuuden vähentämiseen ja poistamiseen tähtääviä ammatillisia toimintatapoja. Näiden eri osa-alueiden erittelyssä käytetään ja muokataan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen välineitä sekä hyödynnetään monitieteisesti muiden oppiaineiden (kuten sosiologian, sosiaalipsykologian, kasvatustieteiden ja kulttuurintutkimuksen) käsitteistöä. Opetuksen sisällössä painotetaan kandidaatintasolla sosiaalityön taitoja, sosiaaliturvan ja hyvinvointivaltion muidenkin sektorien tuntemusta ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä teoreettisia sekä poliittisia kysymyksiä. Maisteritason ohjelmassa syvennetään ymmärrystä sosiaalityöstä sekä ammattina että tieteenalana ja toteutetaan itsenäinen tutkimusprojekti. Opiskelu antaa perusvalmiudet yhtäältä tutkijaksi ja toisaalta tutkimusta työssään hyödyntäväksi ammattilaiseksi erilaisissa sosiaalityön käytännön, suunnittelun, kehittämisen ja hallinnon asiantuntijatehtävissä.”
Koulutuksella on vahva suhde käytäntöön, mikä tarkoittaa jatkuvaa vuoropuhelua erilaisten alueellisten toimijoiden, käytännön ammattilaisten ja asiakasryhmien kanssa. Sosiaalityössä on toisin sanoen jo kauan toteutettu yliopiston ns. kolmatta tehtävää. Tärkeä foorumi tälle vuoropuhelulle ovat sosiaalialan osaamiskeskukset, joiden kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä. Pohjanmaan maakuntien osaamiskeskuksen SONet BOTNIAN kanssa painottuu yhteisötyön ja Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan osaamiskeskuksen Pikassos Oy:n kanssa puolestaan lastensuojelutyön kehittäminen. Yhteistyötä tehdään lisäksi Satakunnan hyvinvointikeskuksen kanssa, jossa toimii hyvinvointipalvelujen professori (virka perustettiin laitokselle Porin kaupungin lahjoitusvaroin).
Koulutuksen perusta on paljolti laitoksella tehtävässä sosiaalityön tutkimuksessa, joka sisältää niin perustutkimusta kuin erilaisia kehittämis- ja arviointihankkeitakin. Tutkimuksen sisällöllisiä painopistealueita ovat: sosiaalityön arkikäytäntöjen ja vuorovaikutuksen tutkimus, marginalisaatiotutkimus, sosiaalipalvelujen ja omaishoidon tutkimus, lastensuojelu- lapsuus- ja perhetutkimus, sosiaalisten ongelmien ja kuntouttavan sosiaalityön tutkimus, päihdeongelmien tutkimus, yhteisötutkimus ja laadullisten tutkimusmenetelmien kehittelytyö.
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on vahva koulutuksen tarjoaja. Yhdessä hallintotieteiden kanssa se kouluttaa runsaan kolmanneksen Suomen yhteiskuntatieteilijöistä. Lisäksi sillä on merkittävä kansallinen ja kansainvälinen asema yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Tiedekunta onkin tärkeä sosiaalityön koulutuksen ympäristö. Laitos on mukana mm. monitieteisissä ja kansainvälisissä lapsuuden ja perheen sekä laadullisen yhteiskuntatutkimuksen yksiköissä, joissa toteutettava tutkimus ja opetus rikastuttavat sosiaalityön koulutusta.
Tampereen yliopiston opiskelijoiden vapaa sivuaineoikeus on myös asia, joka vaikuttaa sosiaalityön koulutukseen positiivisesti. Viimeisen viiden vuoden aikana maisteritutkinnon sosiaalityö pääaineenaan suorittaneiden sivuainevalikoimasta (vähintään 15 opintoviikkoa) löytyy lähes 50 erilaista vaihtoehtoa. Suosituimmat sivuaineet ovat kasvatustiede, sosiaalipsykologia, sosiologia ja psykologia. Asetelma toimii myös toisinpäin. Sosiaalityön koulutuksen pitkänä sivuaineena aloittaa vuosittain 6-10 opiskelijaa. Sosiaalityötä lukevat erityisesti psykologian, sosiologian, sosiaalipsykologian, sosiaalipolitiikan ja kasvatustieteiden opiskelijat. Näistä näkökulmista katsottuna sosiaalityön koulutus Tampereen yliopistossa on varsin monitieteistä.
Laitoksella on hyvät tutkimusyhteistyöhön sekä opettaja- ja opiskelijavaihtoon perustuvat kansainväliset yhteydet. Sosiaalityön opetuksessa tehdään lisäksi tiivistä yhteistyötä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa toimivan ’International School of Social Sciences’ (ISSS) kanssa. Opetusohjelmassa on vuosittain englanninkielistä sosiaalityön ja ISSS:n yhteisopetusta.