Lapin yliopiston sosiaalityön laitos tunnetaan innovatiivisena tutkimus- ja opetusyksikkönä. EU:n pohjoisimpana yliopistollisena sosiaalityön koulutusyksikkönä sen tehtävänä on antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sosiaalityön alalla sekä edistää alan kehitystä. Laitos panostaa voimakkaasti pohjoisen ulottuvuuden asiantuntijuuden ja alueellisen erityisosaamisen vahvistamiseen.
Sosiaalityön koulutusohjelma aloitti toimintansa 1982 yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Toiminnan laatua kuvaavat mm. vuonna 1992 sosiaali- ja terveyshallituksen myöntämä tutkimus- ja kehittämispalkinto sosiaalityön laitoksen, täydennyskoulutuskeskuksen ja Kemijärven kaupungin toteuttamalle hyvinvointipalvelujen kehittämisprojektille, vuonna 1993 Sosiaaliturvan Keskusliiton myöntämä tiedotuspalkinto sekä nimitykset vuoden 1996 valtakunnalliseksi tieteellisen opetuksen huippuyksiköksi ja korkealaatuisen koulutuksen yksiköksi vuosiksi 1999 - 2000.
Sosiaalityön opetusta tukevat psykologian, sosiaaligerontologian ja kuntoutuksen nykyisin cum laude tasoiset opintokokonaisuudet. Laitoksella on edustettuna psykologian professuuri ja lehtoraatti sekä vuonna 2000 perustettu sosiaaligerontologian ja sosiaalityön professuuri. Laitokselle perustettiin maamme ensimmäinen kuntoutuksen professuuri ja lehtoraatti yhteistyössä sosiologian ja Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa.
Sosiaalityön koulutusohjelman käynnistyessä koulutus rakentui sosiaalipolitiikan varaan. Sittemmin pääainevalikoima laajeni kattamaan myös sosiologian ja hallintotieteen. Syksystä 1994 koulutusohjelman ainoa pääaine on ollut sosiaalityö. Sosiaalityön koulutusohjelman valintakokeisiin on viime vuosina osallistunut noin 200 pyrkijää valintaprosentin ollessa noin 20.
Käytännön toiminnan lisäksi sosiaalityöllä ymmärretään itsenäistä tieteellisen tutkimuksen alaa ja oppijärjestelmää. Lapin yliopistossa sosiaalityö keskittyy ’empowerment and advocacy’ –lähtöisesti ihmisten arkielämän, siinä selviytymisen ja elämänpolitiikan tutkimukseen ja siihen perustuvaan opetukseen. Käytännön toimintana sosiaalityö on tieteelliseen tietoon perustuvaa, eettistä ja rationaalista toimintaa, jolla tuetaan yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen selviytymistä. Sosiaalityöllä vaikutetaan myös yhteiskunnassa esiintyviin epäkohtiin.
Sosiaalityön koulutusohjelma perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon (knowledge based). Sen opintokokonaisuudet muodostuvat pääaineen (87 ov) ja sivuaineiden (49 ov) opinnoista sekä metodi- (14 ov) ja kieliopinnoista (10 ov). Koulutusohjelman tavoitteena on :
Sosiaalityön opetuksessa yhdistyy tieteellinen tieto ja reflektiivisyys. Opetus toteutetaan opiskelijoiden yksilöllisten oppimissuunnitelmien (HOPS) pohjalta. Opetuksen kaikilla tasoilla integroidaan sosiaalityön teoria, käytäntö ja tutkimus. Sosiaalityön opetusmuotoina korostetaan yksilöllistä ohjausta, vuorovaikutuksellisuutta, pienryhmätyöskentelyä ja moniopettajuutta.
Sosiaalityön koulutuksen yhtenä kehittämisen painopisteenä on 1990-luvun ajan ollut opetussosiaalikeskustoiminta. Opetussosiaalikeskus rakentuu sopimuksellisuuden ja hajautetun mallin varaan. Se toimii Rovaniemen lisäksi Kemissä, Kemijärvellä ja Oulussa. Sisällöllisesti opetussosiaalikeskuksessa yhdistyy sosiaalityön opetus, tutkimus ja kehittäminen. Opetuksen osalta tavoitteena on sosiaalityön perusopetuksen kehittäminen ja toteutus erityisesti ammatillisen opetuksen osalta sekä sosiaalityön ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen edistäminen ja tehostaminen. Keskeisenä ajatuksena opetussosiaalikeskusopiskelussa on teorian, käytännön, tutkimuksen, opetuksen, opiskelun ja ennen muuta oppimisen yhteen niveltäminen.
Laitos on ollut vuonna 2000 kehittämässä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta Oulun ja Rovaniemen seuduille. Toiminta käynnistyi vuoden 2002 alusta. Jatkohaasteena on opetussosiaalikeskuksen ja sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnallisten käytäntöjen laajentaminen ja kehittäminen.
Laitos on koordinoinut valtakunnallista sosiaalityön yliopistoverkostoa (SOSNET) vuodesta 1999. Verkostossa edistetään peruskoulutusyhteistyötä, järjestetään ammatillista lisensiaatin- ja tohtorikoulutusta, kehitetään virtuaaliopetusta ja toimitaan alan kansallisilla ja kansainvälisillä kehittämisfoorumeilla. Sosiaalityön koulutusyksiköt ovat osallistuneet viime vuosina voimakkaasti alan valtakunnalliseen kehittämiseen, joista esimerkkeinä sosiaalialan kansallinen kehittämisohjelma, sosiaalityön neuvottelukunta, sosiaalialan henkilöstöä koskevan laki, sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittämishanke sekä verkostoituvat erityispalvelut (VEP) –hanke.
Laitoksen tutkimustoiminta on koordinoitu yhteisen teeman alle, minkä nimenä on "Yhteiskunnan muutos, arkielämän sulkeutumat ja niiden ratkaiseminen sosiaalityön kohdeongelmana". Sateenvarjon alle sijoittuvia tutkimuksen teema-alueita ovat seuraavat: työttömyys/pitkäaikaistyöttömyys, hyvinvointipalvelut ja welfare mix, kansalaisten hyvinvointi ja elämänhallinta, alueellinen eriytyminen, sosiaalityön evaluaatio- ja arviointitutkimus, lapsuuden ongelmat ja palvelujärjestelmät, sosiaalialan koulutus, professiot ja sosiaalityön asiantuntijuus, sosiaaligerontologia, päihde- ja huumekulttuurit, kuntouttava työ ja vajaakuntoisten integraatiodynamiikka, kansalaisten vertaistuen ja osallisuuden muodot ja hyvinvointistrategioiden rakentuminen. Sosiaalityön opetusta tukee laitoksella toteutettava psykologinen tutkimus, jonka keskeisiä teemoja ovat: fenomenologinen psykologia, kokemuksellisuus, ihmiskäsitys ihmissuhdeammateissa, moniammatillisuus sekä työssä uupuminen.
Laitoksen kansainvälinen toiminta on laajaa ja vakiintunutta. Lähialueyhteistyö käsittää Venäjän ja Itä-Euroopan koulutusten kehittämisen yhteistyössä alueiden omien yliopistojen kanssa. Baltian maiden ja erityisesti Viron koulutuksen kehittämisessä laitoksen panos on merkittävä. Opiskelijoiden ja opettajien kansainvälinen vaihto sekä englanninkielinen opetus ovat laitoksen arkipäivää. Vuonna 2002 oli voimassa kansainvälinen vaihtosopimus 11 ulkomaalaisen yliopiston kanssa. Yhteistyöverkostojen opiskelijoita ja opettajia kokoontuu vuosittain laitoksella pidettävään kansainväliseen kesäkouluun.