MARGINALISAATIOKYSYMYSTEN SOSIAALITYÖ
Peruste: Sosiaalityön perustehtävä erilaisten marginalisoitumista ja syrjäytymistä aiheuttavien kysymysten parissa edellyttää yhteiskunnallisen murroksen tilanteessa vaativaa asiantuntemusta.
Sisältö: mm. syrjäytymisen, köyhyyden, velkaantumisen, vaikeiden toimeentulo-ongelmien, monikulttuurisuuden, työttömyyden, kriminalisoitumisen ja eri ongelmien kasautumisen kysymykset, psykososiaalinen työ, ennaltaehkäisevä työ, arviointi, moniammatillinen yhteistyö, palvelujen verkostoitumiseen vaikuttaminen ja asiantuntijatiedon tuottaminen päätöksentekoon.
Syrjäytymiseen ja marginalisaatioon liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia haasteita tämän päivän yhteiskunnassa ja sosiaalityössä. Sosiaalityössä kohdataan ja käsitellään entistä monimuotoisempia ongelmatilanteita, joihin liittyy kasautuvaa huono-osaisuutta sekä perheiden ja yksilöiden pahoinvointia. Sosiaalityön perustehtävä erilaisten marginalisoitumista aiheuttavien kysymysten parissa edellyttää nykyisessä yhteiskunnallisessa murroksessa laaja-alaista asiantuntemusta. Sosiaalityön ammatillisena lisensiaatinkoulutuksena toteutettavan marginalisaatiokysymysten sosiaalityö -erikoisalaopintojen tavoitteena on vahvistaa marginalisaatiokysymyksiin liittyvää asiantuntijuutta ja luoda valmiudet oman työn tutkivaan kehittämiseen sekä vahvistaa muutos- ja vaikuttamistyön asiantuntijuutta. Asiakastyön lisäksi koulutus tuottaa erityisosaamista myös sosiaalityön johto- ja asiantuntijatehtäviin.
Koulutuksessa marginalisaatiokysymyksiä lähestytään useista näkökulmista. Keskeisiä aihealueita ovat marginalisaatiokysymysten yhteiskunnalliset, institutionaaliset, kulttuuriset, sukupuolisidonnaiset ja yksilölliset kytkennät. Näitä aihealueita pohditaan suhteessa sosiaalityön käytäntöihin ja siihen, miten tutkia näitä käytäntöjä. Erikoisalan oppimisnäkemystä luonnehtii tekemällä oppiminen ja käytännön työstä nousevan tiedon hyödyntäminen.
Koulutuksen käytännön toteutuksesta vastaavat ma. professori Irene Roivainen Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkimuksen laitokselta sekä ma. professori Jari Heinonen Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta.